Hämeenkyrön kansallismaisema -hanke oli pilottiprojekti kansallismaisema-alueen kehittämiseksi. Hanke toteutettiin vuosina 1996–1997, ja sitä rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriö, Pirkanmaan liitto ja Hämeenkyrön kunta.

Hankkeen tavoitteena oli laatia kansallismaisema-alueelle hoitosuunnitelma, jolla linjataan alueen maiseman, luonnonolojen, rakennetun ympäristön ja elinkeinojen

kehittämistä sopusoinnussa kulttuurimaiseman arvojen kanssa. Suunnitelman tavoitteena oli sekä hoitaa, hyödyntää että lisätä näitä arvoja. Hankkeessa laadittiin hoitosuosituksia kansallismaisema-alueen luonto- ja maisemakohteille ja rakennetulle ympäristölle sekä toteutettiin maisemanhoitotalkoita.

Hankkeessa tuotettiin laaja ja monipuolinen Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma, johon koottiin tietoa kansallismaisema-alueen historiasta sekä arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista ja niiden kehittämishankkeista. Lisäksi suunnitelmassa esiteltiin maisemaa, sen arvo- ja ongelmatekijöitä, maisemanhoitoa ja siihen liittyviä maatalouden ympäristötukia, metsien hoitoa kulttuurimaisemassa, vesiensuojelua sekä yleisiä kehityshankkeita ja koulutusta.

Maisemanhoito

Hankkeessa laadittiin kuusi kyläkohtaista maisemanhoitosuunnitelmaa, joita myös alettiin toteuttaa hankkeen aikana järjestetyillä maisemanhoitotalkoilla. Kyläkohtaiset suunnitelmat kattoivat koko kansallismaisema-alueen eli Laitilan, Vanajan, Kierikkalan, Mahnalan, Miharin, Lemmakkalan, Sasin, Sirkkalan, Jumesniemen, Kalkunmäen, Kyröspohjan, Heinijärven ja Herttualan kylät.

Maisemanhoitotalkoissa raivattiin pensaikkoja ja harvennettiin puustoa mm. Sasliinin ja kirkkokoulun ympäristössä Jumesniemessä, tienvarsilla Parkkisen ja Tättälän kohdalla Heinijärvellä, Kaurasen notkossa Kyröspohjassa ja Pritsin ahteessa Laitilassa.

Hoitosuunnitelmassa mainittuja kehittämiskohteita olivat mm. entisen osuuskaupan kunnostaminen galleria-studioksi Hämeenkyrön vanhan keskustan alueella, Heiskan rakennusten kunnostaminen kylätoimintakeskukseksi, Jumesniemen kyläsalin rakentaminen vanhaan koulun liikuntatilarakennukseen ja Mahnalan koulun kehittäminen luontokouluksi. 

Rakennetun ympäristön hoitosuunnitelma

Rakennetulle ympäristölle laadittiin erillinen hoitosuunnitelma, johon koottiin tiedot noin sadasta kansallismaisema-alueella sijaitsevasta kulttuurihistoriallista tai maisemallista merkitystä omaavasta kohteesta. Kohteille esitettiin tarvittavat korjaustoimenpiteet. Lisäksi suunnitelmassa annettiin ohjeita rakennuspaikan valinnasta, uudisrakennusten suunnittelusta, korjausrakentamisesta ja rakennusten värityksestä sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista.

Maisemanhoito

Hankkeessa laadittiin kuusi kyläkohtaista maisemanhoitosuunnitelmaa, joita myös alettiin toteuttaa hankkeen aikana järjestetyillä maisemanhoitotalkoilla. Kyläkohtaiset suunnitelmat kattoivat koko kansallismaisema-alueen eli Laitilan, Vanajan, Kierikkalan, Mahnalan, Miharin, Lemmakkalan, Sasin, Sirkkalan, Jumesniemen, Kalkunmäen, Kyröspohjan, Heinijärven ja Herttualan kylät.

Maisemanhoitotalkoissa raivattiin pensaikkoja ja harvennettiin puustoa mm. Sasliinin ja kirkkokoulun ympäristössä Jumesniemessä, tienvarsilla Parkkisen ja Tättälän kohdalla Heinijärvellä, Kaurasen notkossa Kyröspohjassa ja Pritsin ahteessa Laitilassa.

Paikalliset yhdistykset ja asukkaat jatkossa pääosassa

Hämeenkyrön kansallismaisema –hanke loi useita jatkohankkeita ja projekteja, jotka ovat omalta osaltaan edistäneet maiseman suojelua ja hoitoa. Ympäristönhoito kansallismaisemassa- ja Hämeenkyrön Maisemamatkailu –hankkeet ovat molemmat jatkoa Hämeenkyrön kansallismaisema -hankkeelle.

Heiskan alueesta on muodostunut Pirkanmaan kylätoiminnan keskuspaikka, jossa toimii Pirkan kylät ry. Heiska toimii paikkakunnalla myös suosittuna kokous- ja juhlapaikkana. Uskelan galleria-studiossa järjestetään kesäisin taidenäyttelyitä ja muita kulttuuritapahtumia.

Mahnalan kyläkoulu sai virallisen oikeuden käyttää Ympäristökoulu –nimeä vuonna 1999. Vuonna 2003 se sai pysyvän käyttöoikeuden Vihreälle lipulle. Koulu onkin toiminut Pirkanmaalla edelläkävijänä käytännön ympäristökasvattajana. Kulttuuriympäristöopetusta toteutetaan yhteistyössä kyläseurojen ja paikallisten asukkaiden kanssa. Opetussuunnitelmaan on kirjattu eri vuosiluokalle omat luontoympäristön sekä rakennetun- ja kulttuuriympäristön retkikohteet. Koululla on toteutettu kansainvälistä Naturewatch –ympäristökasvatusohjelmaa sekä GLOBE -projektia, jossa havainnoidaan päivittäin ympäristöä ja tuotetaan tietoa.