Maapoliittinen ohjelma

Hämeenkyrön kunnan

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

1 Lähtökohdat

1.1 Hämeenkyrön maapolitiikka perustuu valtuuston hyväksymiin kehittämisstrategioihin, joiden lähtökohtana on vetovoimainen ja kilpailukykyinen Hämeenkyrö. Vetovoima- ja kilpailutekijöinä ovat mm. monipuolinen asuin- ja yritystonttitarjonta, kattavat ja laadukkaat julkiset sekä yksityiset palvelut, uudistumiskykyinen palvelu- ja yritystoiminta sekä Pirkanmaan kauneimmat maisemat. Tämän toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoivaa maapolitiikkaa, jolla turvataan Hämeenkyrön kehityksen mahdollisuudet.

1.2 Maapolitiikan sisällölliset tavoitteet määritellään valtuuston hyväksymissä yleiskaavoissa. Maapoliittiset painotukset linjataan vuosittain kaavoitusohjelman/-katsauksen yhteydessä. Maapoliittisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää yhteisesti hyväksyttyä näkemystä siitä, minkälainen on koko kunnan kehityskuva sekä alue- ja palvelurakenne.

1.3 Maapoliittinen ohjelma on tärkeä apuväline johdonmukaisen maapolitiikan toteuttamisessa. Sillä ohjataan maanhankintaa, kaavoitusta, tontinluovutusta, kunnallistekniikan rakentamista ja asuntotuotantoa sellaisin tavoittein, joihin on yhteisesti sitouduttu. Kunnassa, jossa ei toteuteta tiukkaa maapolitiikkaa, syntyy vapaaehtoisia kauppoja yleensä vähän.

1.4 Maapolitiikalla pyritään hallittuun väestönkasvuun, työpaikkojen lisääntymiseen, toimivaan ja taloudelliseen yhdyskuntarakenteeseen, palveluinvestointien oikeaan ajoitukseen sekä viihtyisän ja vetovoimaisen asuin- ja toimintaympäristön syntymiseen.

2 Kaavoitus

2.1 Yleiskaavoja ja näihin rinnastettavia kehityskuvia laadittaessa tähdätään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti toimivaan aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, kulttuuri- ja luonnonperinnön ja virkistyksen turvaamiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön, toimiviin yhteysverkostoihin ja energiahuoltoon, ilmastonmuutoksen hillintään sekä yleisiin kestävää kehitystä tukeviin ratkaisuihin.

2.2 Asemakaavoitus suunnataan pääosin kunnan omistamille maa-alueille. Kunnalla tulee olla varaamatonta omakoti- ja rivitalotonttivarantoa vähintään kahdella eri alueella yhteensä vähintään kahden vuoden suunniteltua tontinluovutusta vastaava määrä. Kunta hankkii kaavoitettavat alueet pääosin omistukseensa raakamaana ennen asemakaavoitusta. Yksityisten omistamien maiden kaavoituksessa käytetään maankäyttösopimuksia; ei kuitenkaan silloin, kun maan arvonnousu on vähäinen. Yksityisten raakamaita kaavoitetaan pääsääntöisesti vain silloin, kun ne luontevasti liittyvät kunnan maiden kaavoitushankkeisiin, eikä niiden hankkiminen kunnalle tai jättäminen siinä yhteydessä kaavoittamatta ole tarkoituksenmukaista.

2.3 Tavoitteena on luoda kehitystavoitteiden edellyttämät aluevaraukset vetovoimaisille ja kehityskykyisille asunto- ja yritysalueille sekä turvata riittävät suojelu- ja virkistysalueet sekä –yhteydet.

3 Maanhankinta

3.1 Kunta huolehtii siitä, että talousarviossa ja -suunnitelmassa asetettuja tontinluovutus- ja kaavoitustavoitetta varten tarvittava maavaranto on käytettävissä. Raakamaareservin tavoitetaso on 5-10 vuoden tarvetta vastaavat alueet.

3.2 Ensisijainen maanhankintakeino kaavoittamattomilla alueilla on raakamaan osto vapaaehtoisin kaupoin.

3.3 Etuosto-oikeutta käytetään tilanteissa, joissa hinta on kohtuullinen ja etuosto edistää kohteena olevan alueen toteuttamista tai arvokkaan ympäristön säilyttämistä.

3.4 Maa-alueiden hankkimisessa ollaan kunnan edun niin vaatiessa valmiita myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen lunastamisen käyttämiseen. Tarvittaessa tehdään kaavanlaatimispäätöksiä, joita seuraa rakennuskielto ja lunastusmahdollisuus. Kunta lunastaa katu- ja puistoalueet uusien kaavojen tultua lainvoimaiseksi MRL:n mukaisesti.

3.5 Raakamaan hankinnan tulee pääsääntöisesti perustua hyväksyttyihin jaajan tasalla oleviin yleiskaavoihin.

3.6. Kunnan raakamaaostoissa käytetään vakiintunutta hintatasoa, jota tarkistetaan yleisen hintakehityksen mukaisesti. Kohteiden erityisominaisuudet ja käytöstä johtuvat seikat otetaan huomioon kohteiden hinnoittelussa.

3.7 Aktiivista ja pitkäjänteistä maanhankintaa varten varataan vuosittain tavoitteiden saavuttamiseen nähden riittävät määrärahat.

3.8 Kunnan omistamia maita hyödynnetään myös vaihtomaina. Siksi kunta voi ostaa maata myös sellaisilta alueilta, jotka eivät ole tulossa kaavoituksen piiriin. Vaihtomaareservin muodostavat tuotoltaan edulliset maa- ja metsätalousalueet.

3.9 Kunta anoo valtion perimän maa-omaisuuden itselleen silloin, kun se on kunnan edun mukaista.

4 Maankäyttösopimukset

4.1 Maankäyttösopimuksia käytetään, kun alueiden ostaminen tai lunastaminen kunnan omistukseen ennen kaavoitustyön aloittamista ei ole tarkoituksenmukaista, eikä alueiden jättäminen kaavoittamatta ole perusteltua. Maankäyttösopimus pyritään tekemään aina. Pelkästään tai pääosin yksityisen omistamaa raakamaata asemakaavoitetaan pääsääntöisesti vain silloin, kun on kyse nykyisen asemakaava-alueen sisään jääneestä, asemakaavoittamattomasta alueesta, ja alueen rakentuminen on keskeisen sijaintinsa ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisen vuoksi tärkeää.

4.2 Maankäyttösopimuskorvaus suhteutetaan kaavan toteuttamisen seurauksena aiheutuviin yhdyskuntarakennekustannuksiin ja maanomistajan asemakaavoituksesta saamaan taloudelliseen hyötyyn.

4.3 Maankäyttösopimuskorvauksena käytetään ensisijaisesti maa-alueluovutusta. Toissijaisena on rahakorvaus osallistumalla yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Korvauksista sovittaessa maanomistajia kohdellaan tasavertaisesti. Maanomistajan tulee osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin noin 50 %:n maanarvonnousua vastaavalla määrällä. Pelkästään tai pääosin yksityisen omistamaa raakamaata asemakaavoitettaessa alueluovutuksen tulee sisältää kaavalla yleisiksi alueiksi muodostuvat maat sekä noin puolet kaavalla korttelialueille muodostuvasta lisärakennusoikeudesta. Toissijaisena korvauksena on yleisten alueiden luovutus ja koko kaava-alueen tarvitseman kunnallistekniikan maksaminen. Maksamisen lisäksi myös kunnallistekniikan rakentamisvastuu voidaan sopia siirrettäväksi maanomistajalle.

4.4 Raakamaahinnoittelu ja sopimuskorvaukset on suhteutettava toisiinsa niin, että varmistetaan raakamaan hankintamahdollisuudet vapaaehtoisin kaupoin myös tulevaisuudessa.

4.5 Rahana suoritettu maankäyttösopimuskorvaus käytetään täysimääräisenä kaavoitettavan tai siihen toiminnallisesti liittyvän alueen kaavoituksen ja kunnallistekniikan kustannuksiin.

4.6 Maankäyttösopimus allekirjoitetaan ennen kaavan lopullista hyväksymistä ja se tulee voimaan, kun sitä vastaava kaava tulee lainvoimaiseksi. Rahana sovittu sopimuskorvaus peritään heti sopimuksen tultua voimaan, ellei toisin ole sovittu esimerkiksi alueen vaiheittaisen rakentamisen vuoksi. Kunnalle tulevien suoritusten vakuudeksi toisen sopijaosapuolen tulee antaa kunnan hyväksymä vakuus.

4.7 Maankäyttösopimukset tehdään yksityisoikeudellisina sopimuksina kunnan ja kiinteistönomistajan välillä, ja niistä tiedotetaan lain edellyttämällä tavalla kaavoituksen tai päätöksenteon yhteydessä.

4.8 Kun maankäyttösopimus laaditaan maanomistajan kanssa, jolle tulee enemmän kuin kaksi uutta omakotitonttia tai niitä vastaava rakennusoikeus (500 m²), tulee maankäyttösopimukseen sisältyä ehto rakentamisaikataulusta ja esisopimus rakentamattomien tonttien myynnistä kunnalle 5 vuoden kuluessa.

4.9 Kunnanhallitus päättää maankäyttösopimuksista johtosäännön mukaisesti.

5 Kehittämiskorvaus

5.1 Jos yksityisen omistaman maan kaavoittaminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi siitä huolimatta, että maanomistajan kanssa ei ole syntynyt maankäyttösopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista maankäyttö- ja rakennuslaissa mainituin perustein kehittämiskorvauksena. Kehittämiskorvauspäätös tulee tehdä ennen asemakaavan hyväksymistä.

5.2 Kehittämiskorvausta peritään 50 % maanomistajalle asemakaavoituksella tulevasta maanarvonnoususta maankäyttö- ja rakennuslain luvun 12A (§ 91 a-p) säännösten tarkoittamalla tavalla. Kehittämiskorvauksen määrä riippuu alueen yhdyskuntarakentamisen kustannuksista.

6 Rakentamiskehotus ja korotettu kiinteistövero

6.1 Kunta voi käyttää rakentamiskehotusmenettelyä rakentamattomien, yksityisten ja yhteisöjen omistamien tonttien saamiseksi rakentamiseen, mikäli markkinatilanne ja strategioitten toteuttaminen sitä edellyttää.

6.2 Rakentamattomilla tonteilla käytetään korotettua kiinteistöveroa.

7 Tonttien luovutus

7.1 Tonttien luovutuspolitiikalla tähdätään tasapainoiseen taajamarakenteeseen, sosiaalisesti monipuolisiin asuntoalueisiin, julkisten palvelujen tehokkaaseen hyödyntämiseen, elinkeinoelämän kehittymiseen ja kilpailukykyyn Tampereen kaupunkiseudulla.

7.2 Mahdollisuuksien mukaan rivi- ja kerrostalotontteja luovutetaan samalta alueelta eri luovutusmuodoilla useammalle eri omistajalle siten, että asuntotarjonnassa saadaan aikaan kilpailutilanne.

7.3 Tonttien luovutuksessa varmistetaan niiden nopea rakentuminen ja estetään suurten tonttivarantojen syntyminen samoille omistajille.

7.4.Yritystontit luovutetaan hallituksen tekemällä myyntipäätöksellä. Rakennushankkeilla tulee olla toteuttamisen edellyttämät luvat ennen kauppakirjojen allekirjoittamista. Tontti on rakennettava kahden vuoden kuluessa tontin luovutuksesta.

7.5 Yhtiömuotoiseen asuntotuotantoon tarkoitetut asuntotontit – muut kuin omakotitontit – luovutetaan yleensä kunnanhallituksen etukäteen päättämin hinnoin myymällä tai vuokraamalla. Tapauskohtaisesti voidaan päättää tonttien luovuttamisesta myymällä tarjouskilpailun perusteella. Näiden tonttien rakennusoikeudesta edellytetään käytettäväksi vähintään 75 %.

7.6 Omakotitonttien luovuttaminen tapahtuu ensisijaisesti kunnanhallituksen etukäteen päättämin hinnoin ja myyntiehdoin. Luovuttamisessa käytetään pääasiallisesti hakumenettelyä, useamman varauksen tapauksessa voidaan järjestää saman tarjouksen jättäneiden keskinäinen tarjouskilpailu. Ensikertaisen luovutuskierroksen jälkeen myymättä jäävät tontit asetetaan vapaasti myyntiin. Erikseen päätettävillä alueilla tontit tai osa tonteista voidaan luovuttaa myymällä tarjouskilpailun perusteella niin, että alin hyväksyttävä hinta on kunnanhallituksen päättämä myyntihinta.

7.7 Yksittäiset, erityissijainnin omaavat tontit myydään normaalisti tarjousten perusteella. Erityistapauksissa tontti voidaan luovuttaa myymällä tai vuokraamalla myös suoraan harkintamenettelyllä ilman tarjouskilpailua tai varausta.

7.8 Luovutetun tontin rakentaminen tulee aloittaa kahden vuoden kuluessa myyntipäätöksestä, ellei kaupan yhteydessä muuta sovita. Kauppaehtoihin voidaan sisällyttää sopimussakkoja, joiden tarkoitus on nopeuttaa kaavan toteutumista.

7.9 Tapauskohtaisesti voidaan tonttien luovutuksessa käyttää myös erilaisia aluerakentamissopimuksia. Menettelyä voidaan soveltaa sekä asunto- että työpaikka-alueilla.

7.10 Kunnalle tarpeettomia, rakennettuja kiinteistöjä luovutetaan pääsääntöisesti tarjousmenettelyllä.

7.11 Kohteissa, joissa tontin luovuttaminen edellyttää asemakaavallista jatkosuunnittelua, tehdään alueesta varaus suunnittelua varten. Jos kunta hyväksyy laaditut suunnitelmat, tontti luovutetaan varauksen saajalle kunnan päättämin ehdoin. Suunnitteluvarauksista päättää kunnanhallitus.

7.12 Kunnan rivi- ja kerrostalotonttien osalta käytetään pääsääntöisesti hintajärjestelmää, mikä perustuu valtion asuntorahaston vahvistamiin tonttien hintoihin. Vapaa-rahoitteisten rakennushankkeiden tonttien hinnat voidaan ratkaista myös neuvottelemalla tai tarjouskilpailun avulla.

7.13 Yritystontteja luovutettaessa kunta toimii siten, että tonttien luovutushinnat pysyvät vakaina ja noudattavat alueittain yhdenmukaista käytäntöä. Yritystontit edellytetään rakennettavaksi vähintään tehokkuudella 0,10 - ellei erityisistä syistä ole perusteltua käyttää alhaisempaa rakennusvelvoitetta.

7.14 Maanvuokrasopimuksia uudistettaessa perusvuokra määrätään maanhintakehityksessä tapahtuneen muutoksen mukaisesti soveltaen vastaavien kunnan tonttien senhetkistä käypää hintatasoa. Lisäksi peritään vuokranmaksun yhteydessä tontista määrättävä kiinteistövero.

7.15 Tonttien vuokrasopimusten enimmäisaika on 50 vuotta.

7.16 Talousarviossa osoitetaan vuosittain uuden kunnallistekniikan rakentamiseen rahaa sen mukaisesti, että tavoitteeksi asetettu määrä rakennuskelpoisia asunto- ja yritystontteja voidaan luovuttaa.

7.17 Asemakaavamuutosten yhteydessä tontinosiksi muuttuvien yleisten alueiden hinnoittelusta päättää kunnanhallitus. Hintaa määrättäessä otetaan huomioon muutoksen vaikutus tontin rakennusoikeuteen. Kuitenkin, jos rakennusoikeus ei nouse, on hintana 1/3 siitä hinnasta, joka on voimassa sen hetkiseen hintatasoon indeksitarkistettuna kohdealuetta olosuhteiltaan lähinnä vastaavalla, kunnan omistamalla tontilla.

7.18 Tonttien hintoja tarkistetaan tarvittaessa niin, että hintataso on sopivassa suhteessa yksityisiin hintoihin ja lähikuntien hintoihin verrattuna.

7.19 Asuintontin ostajalta peritään varausmaksu, joka hyvitetään vuokrassa tai kauppahinnassa.

KAAVAMUUTOKSEN HAKU

Asemakaavan muutosta haetaan kaavoitusarkkitehdille tai kunnanhallitukselle osoitetulla kirjeellä. Kaavahanke otetaan mukaan seuraavan vuoden kaavoitusohjelmaan, mikäli sen laatimiseen on riittävät resurssit. Kaavamuutoksen käynnistämisestä päättää kunnanhallitus.

Asemakaavan laatimisesta ja muuttamisesta peritään maksuja, joiden tason määrittää kunnanhallitus. Vuonna 2010 vireille laitetuissa kaavahankkeissa maksut ovat seuraavat (kunnanhallitus tarkistaa maksuja tarvittaessa vuosittain):

1. Vaikutukseltaan vähäinen tai tavanomainen asemakaavan muutos 1000 €. (rakennuspaikan rakennusoikeuden ja kerrosluvun tarkistaminen, kaavan jälkeenpäin tarkistaminen myönnetyn poikkeamisluvan mukaiseksi, osittainen korttelin rajan tai käyttötarkoituksen muutos)

2. Muutoksen vähäisyys määritellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa.

3. Muutoksen hakijalta peritään kuulutuskustannukset sellaisenaan, aina kuitenkin kuulutuskertaa kohti vähintään 200 €.

4. Mikäli asemakaavan laatiminen edellyttää tavanomaista suuritöisempiä selvityksiä tai työssä tutkitaan monia vaihtoehtoja, maksu voidaan periä enintään kaksinkertaisena.

5. Mikäli asemakaavan laatiminen edellyttää ulkopuolisella asiantuntijalla teetettäviä erillisselvityksiä, peritään niiden kustannukset edellä mainittujen maksujen lisäksi. Aloitteen tekijälle tiedotetaan tarvittavien selvitysten teettämisestä ennen niiden tekemistä.

6. Vaikutuksiltaan merkittävät muutokset ja uudet asemakaavatedellyttävät erillisen maankäyttösopimuksen laatimista. Mikäli aloitteen tekijän kanssa tällöin sovitaan, että kaavanlaadinta teetetään kokonaisuudessaan ulkopuolisella asiantuntijalla, maksaa aloitteen tekijä ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä syntyneet kustannukset. Lisäksi peritään kaavan käsittelystä 2000 € sekä kuulutuskustannukset.

7. Mikäli maanomistaja huolehtii ranta-asemakaavan laatimisesta, peritään häneltä kaavan käsittelystä 1000 € sekä kuulutuskustannukset.

Aloitteen tekijän on allekirjoitettava maksusitoumus ennen kaavan laatimistyön aloittamista. Hakijan on suoritettava asemakaavan laatimisesta tai asemakaavan muutoksesta perittävä kiinteä palkkio kahdessa erässä siten, että puolet kiinteästä palkkiosta suoritetaan ennen kaavamuutoksenlaadinnan käynnistymistä ja loppuosa palkkiosta sekä kuulutuskustannukset ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Menettelyä noudatetaan myös milloin on kysymys maankäyttösopimuksen soveltamisesta. Jos hakija peruu muutoshakemuksen, ei ennakkoon perittyä maksua palauteta.

Mikäli muutosta on pyytänyt useampi kuin yksi maanomistaja, palkkiot ja kuulutuskustannukset jaetaan heidän välillään rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa.

NYKYISEN LAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLISTAMAT KEINOT

Vapaaehtoinen kauppa

Pääasiallinen maanhankintakeino on vapaaehtoinen kiinteistökauppa. Asetetut tavoitteet saavutetaan luotettavimmin, kun maanhankinnat tehdään riittävän ajoissa, ja kun raakamaan ostotoiminta on aktiivista. Tarvittavat maa-alueet pyritään ensisijaisesti hankkimaan kunnalle ennen asemakaavoitusta, jotta maaomaisuuden hankintahinnat säilyisivät kohtuullisina.

Ilmaisluovutusvelvollisuus

Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen liittyy ns. ilmaisluovutusvelvollisuus, millä tarkoitetaan kunnan oikeutta saada maanomistajalta haltuunsa ja käyttöön korvauksetta katualue tietyin reunaehdoin. Ilmaisluovutusvelvollisuudesta on täsmällisemmin säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 104-105 §:ssä.

Etuosto-oikeus

Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa, millä tarkoitetaan kunnan oikeutta saada myyty kiinteistö omistukseensa myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Tällöin kunta asettuu ostajan tilalle hänelle määrätyin ehdoin. Etuosto-oikeus koskee yli 5000 m2:n suuruisia alueita. Etuosto-oikeusjärjestelmästä on tarkemmin säädetty etuostolaissa (608/77).

Lunastus

Kunnalla on mahdollisuus käyttää lunastusta maanhankintakeinona yleisen tarpeen niin vaatiessa. Lunastusluvan perusteista on täsmällisemmin säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 99-100 §:ssä. Kunnalla voi olla lunastusoikeus myös asemakaavan perusteella kuten maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:ssä säädetään. Lain 101 §:n perusteella kunnalle voi syntyä myös velvollisuus alueen lunastamiseen. Lisäksi kunnalla on tontin osan omistajana samanlaisia lunastusoikeuksia kuin yksityisellä maanomistajalla. Lunastusmenettelyssä noudatetaan lunastuslain (603/77) säädöksiä.

Rakentamiskehotus

Rakentamiskehotuksella edistetään asemakaavan tarkoituksenmukaista toteutumista. Tavoitteena on tällöin lisätä rakentamattomien tai muutoin vajaakäyttöisten tonttien rakentamista. Rakentamiskehotus perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 97 §:ään. Tämän mukaisesti kunta voi antaa asemakaavan mukaisen kaavatontin omistajalle ja haltijalle rakentamiskehotuksen sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Jollei asemakaavan mukaista tonttia ole rakennettu kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuksen tiedoksiannosta, kunnalla on oikeus lunastaa kyseinen tontti.

Maankäyttösopimukset

Maankäyttösopimuksia sovelletaan vapaaehtoista hankintaa täydentävänä tai korvaavana keinona. Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja sopivat keskenään maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajan osallistumisesta kunnalle aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Kaavan sisällöstä ei ole mahdollista sopia. Kaavan toteuttamisesta voidaan sopia vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä.

Kehittämiskorvaus

Kehittämiskorvaus on maankäyttö- ja rakennuslain 91 a – 91 p §:ien mukainen toimintatapa. Laadittaessa asemakaavaa yksityisen maanomistajan maalle, on ensisijaisesti pyrittävä solmimaan maankäyttösopimus asemakaavan toteuttamisvastuusta. Maankäyttösopimuksilla voidaan kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta, laajemmin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Jos maanomistajan kanssa ei ole kuitenkaan syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttaman tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittämiskorvaus).

Kehittämiskorvauksen perimisen edellytyksenä on, että maanomistajien saama rakennusoikeus (tai lisäys) on vähintään 500 k-m2. Lisäksi maanomistajien kaavasta saaman hyödyn on oltava merkittävä. Kehittämiskorvausta voidaan periä sellaisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksista, joiden lain mukainen toteuttamisvastuu kuuluu kunnalle. Näistä on tarkemmin säädetty em. lakipykälissä.

Kehittämiskorvaus lasketaan (ja maksetaan) tonteittain, mikä voi edellyttää sitovaa tonttijakoa jo kaavaehdotusvaiheessa. Kehittämiskorvaus tulee maksettavaksi, kun tontille myönnetään rakennuslupa tai tontti luovutetaan vastikkeellisesti eteenpäin. Kehittämiskorvaus saa olla enintään 60 % asemakaavan kullekin maanomistajalle tulevasta arvonnoususta. Arvonnousun arvioi kunnan hakemuksesta maanmittaustoimiston toimitusinsinööri. Kehittämiskorvauksen määrä voi olla erisuuruinen eri asemakaava-alueilla. Kunta voi myös päättää olla perimättä kehittämiskorvausta.

Korotettu kiinteistövero

Kunnalla on mahdollisuus kiinteistöverolain 12a §:n mukaan asettaa erityinen rakentamattoman tontin korotettu veroprosentti.

Lisätiedot: Kuntaliitto (http://www.kuntaliitto.fi)