Jätehuolto

Ympäristönsuojelun jätehuoltoon liittyviä tehtäviä

Yleinen valvonta jätelakiin perustuen: Ympäristölautakunnan tehtävänä on valvoa jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten toteutumista kunnassa.

Ympäristölupien antaminen jätehuoltoon liittyvien määräysten puitteissa: Ympäristölautakunta voi antaa määräyksiä lupavelvoitteen alaisten laitosten jätehuollosta.

Jätehuoltomääräysten valvonta kunnassa: Ympäristölautakunta edellyttää kunnallisten jätehuoltomääräysten valvonnan tapahtuvan siihen tehtävään asetetun viranhaltijan toimesta. Erityisestä syystä viranhaltija voi tehdä päätöksen myös jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta.

Roskaamistapaukset: Ympäristölautakunta voi antaa määräyksen puhdistaa roskaantuneen alueen siitä vastaavalle henkilölle tai -instanssille.

Jätehuoltoon liityvissä asioissa Ympäristönsuojelu neuvoo asiakkaitaan kunnassa pääasiassa valvonnan yhteydessä.

Ympäristönsuojelu:

Ympäristösihteeri
Kaisa Pieniluoma
puh. 050 68 247

etunimi.sukunimi(at)hameenkyro.fi

Jätehuoltopalvelut

Hämeenkyrön kunta kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. Kiinteistökohtainen jätteenkeräys on koko kunnan alueella. Jokaisella asuinkiinteistöllä ja ympärivuoden käytössä olevalla lomakiinteistöllä jätteet kerätään kiinteistökohtaisesti. Hämeenkyrön kunnan alueella sijaitsevat 15 aluejätepistettä on tarkoitettu ainoastaan kesäajan käytössä olevien lomakiinteistöjen jätteiden keräykseen. Taajama-alue kuuluu lisäksi biojätteen keräyksen piiriin.

Hämeenkyrön kunta on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakaskunta. Hämeenkyröstä kerätyt jätteet kuljetetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven ja Tarastejärven jätteenkäsittelylaitoksiin. Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii Hämeenkyrön jäteaseman ja ekopisteiden toiminnasta.

Vuonna 2012 aloitti alueellinen jätehuoltojaosto, joka päättää toimialueellaan jätelain (646/2011) mukaisista jätehuollon viranomaisasioista ja linjaa, miten jätehuolto alueella järjestetään.

Hämeenkyrössä on viisi ekopistettä. Ekopisteissä on keräysastiat paperille, kartongille, lasille ja pienmetallille. Lisäksi Kyröskosken Shellin pihassa ja Hämeenkyrön terveyskeskuksen parkkialueella sijaitsevissa ekopisteissä on UFF:n vaatekeräysastiat.

Kunnalliset jätehuoltomääräykset jätehuoltojaoston toiminta-alueella

Alueellinen jätehuoltojaosto hyväksyi kokouksessaan 14.5.2014 (12§) yhteistoiminta-alueen yhteiset kunnalliset jätehuoltomääräykset. Kunnalliset jätehuoltomääräykset koskevat Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kuntia. Jätehuoltomääräysten soveltamisalueella jätehuoltoviranomaisena toimii Alueellinen jätehuoltojaosto ja kunnallisena jätelaitoksena Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Jätehuollon valvonnasta vastaa kunkin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään

Kaikkien kiinteistöjen Hämeenkyrön kunnan alueella tulee liittyä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

Jätehuoltomääräysten soveltamisalueella kiinteiden jätteiden kiinteistöittäinen jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kiinteistö on liittynyt kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, kun kiinteistön haltija on kiinteistönsä osalta muodostanut asiakkuuden Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa.

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen ulkopuolella sijaitseva kiinteistö liittyy kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymällä aluejätepisteen käyttäjäksi. Aluejätepiste on tarkoitettu vain aluejätepisteen käyttäjän vuosimaksua maksaville kiinteistöille. Aluejätepiste on tarkoitettu kotitalouksien päivittäiselle jätteelle, eikä sinne saa viedä vaarallisia jätteitä eikä suuria kertaeriä tai poikkeuksellisen kokoisia jätteitä.

Kiinteistökohtainen keräyspiste tai yhteiskeräyspiste

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella sijaitsevalla kiinteistöllä tulee olla jätteiden noutoa varten keräyspiste keräysvälineineen. Vaihtoehtoisesti kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella kaksi tai useampi kiinteistöä tai jätehuollon järjestäjä voivat perustaa kimppa-astian tai yhteiskeräyspisteen, johon yhteiset jätteen keräysvälineet sijoitetaan.

Yhteiskeräyspisteen tai kimppa-astian perustamisesta, kerättävistä jätelajeista ja käytettävistä keräysvälineistä sekä yhteiskeräyspisteen sijoittamisesta, käyttäjien maksuosuuksista ja vastuuhenkilöstä on sovittava kirjallisesti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Myös kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen ulkopuolella sijaitsevan kiinteistön on mahdollista yksin tai yhdessä muiden kiinteistöjen kanssa liittyä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen asiakkaaksi, mikäli kulkuyhteydet mahdollistavat jätteen noudon.

Asuinkiinteistöiltä erilliskerättävät jätelajit

Kunnan velvollisuutena on edistää jätelain tavoitteita siten, että etusijajärjestys ja jäteasetuksen kierrätystavoitteet täyttyvät. Jätehuoltomääräysten soveltamisalueella jätteenkäsittelyratkaisut perustuvat syntypaikkalajitteluun, joten jätehuoltomääräyksillä pyritään tehostamaan jätteen lajittelua ja erilliskeräystä jätemäärän vähentämiseksi ja etusijajärjestyksen noudattamiseksi. Pykälän tarkoituksena on kannustaa jätteen haltijoita lajittelemaan biojäte ja hyötyjätteet erilleen sekajätteestä.

Sekajäte

Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella sijaitsevan asuinkiinteistön tulee järjestää keräysväline sekajätteelle.

Biojäte

Kiinteistöittäisen biojätteen jätteenkuljetuksen alueella vähintään viiden (5) huoneiston asuinkiinteistön tulee järjestää biojätteelle keräysväline, mikäli biojätettä ei kompostoida kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Hyötyjätteet

Kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet, jotka on toimitettava niille tarkoitettuihin alueellisiin tai kiinteistökohtaisiin keräyspisteisiin.

Muu jätteiden omatoiminen käsittely

Puutarhajätteiden tms. jätteiden vienti puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille ilman maanomistajan lupaa on kielletty. Metsiin sekä puisto- ja viheralueille läjitetty puutarhajäte maatuu hitaasti, vähentää alueen virkistyskäyttöarvoa, tukkii ojia ja rehevöittää metsän kasvillisuuspohjaa. Lisäksi puutarhajätteen läjittämisestä voi seurata ei-toivottujen kasvilajien leviämistä ympäristöön. Siksi puutarhajätteen läjittäminen metsiin sekä puisto- ja viheralueille on kielletty. Myös jätteen maahan hautaaminen on kielletty.

Puutarhajätteet (puiden lehdet, haravointijäte, ruohon leikkuujäte, risut, oksat) tulee ensisijaisesti käsitellä omalla kiinteistöllä - kompostoida tai hakettaa. Puutarhajätteen, ruohon, risujen ja lehtien kompostointi pienkiinteistöillä on tavallista ja hyödyllistä. Kompostointiin voi käyttää erilaisia kehikoita, säiliöitä tai aumaa. Kompostoitaessa kannattaa hakettaa oksat sekä risut katteeksi pensaiden alle tai kompostorin seosaineeksi. Kompostoinnissa tulee huomioida, että puutarhajäte sisältää yleensä vähän typpeä - poikkeuksena tuore, vihreä jäte (esim. ruohonleikkuujäte) - joten sekaan kannattaa lisätä typpeä sisältävää lantaa ja esim. nokkosvettä. Puutarhakompostissa tulee huolehtia kompostin ilmavuudesta karkealla aineksella, kuten oksasilpulla ja lisäksi kompostia tulee kastella.

Puutarhajätteiden toimittamisesta voi tarvittaessa sopia paikallisten vastaanottajien kanssa.

Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n (p. 0400 234 312)

JST Kuljetuspalvelut Oy:n (p. 050 505 2424)

Tyhjennysvälit

Tyhjennysväli voi olla enintään:

Taulukossa määrätään pisimmästä sallitusta tyhjennysvälistä, jonka voi saada sopimalla asiasta

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Määräyksessä esitettyä pisintä tyhjennysväliä voidaan pidentää vain hakemalla poikkeusta jätehuoltomääräyksistä jätehuoltoviranomaiselta eli alueelliselta jätehuoltojaostolta. Poikkeaminen ei voi koskea lakisääteisistä velvoitteista vapauttamista. Linkki hakemuslomakkeeseen sekajäteastian tyhjennysvälin pidentämiseksi löytyy tämän sivun alareunasta.

Jätteiden polttaminen

Jätteen polttaminen on kielletty tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa saa polttaa kuivia risuja ja oksia sekä puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalaamatonta puutavaraa. Paperia ja kartonkia saa polttaa vain sytykkeenä. Muiden jätteiden, kuten polttokelpoisen muovin, polttamista ei sallita kiinteistöjen tulipesissä, sillä olosuhteet palamiselle eivät ole optimaaliset.

Ulkona avotulella saa polttaa vain vähäisessä määrin kuivia risuja ja oksia. Kaikessa polttamisessa on noudatettava huolellisuutta ja otettava huomioon, etteivät savukaasut aiheuta haittaa ympäristölle tai naapureille. On huomioitava, etteivät tuhkat aiheuta haittaa vesistölle. Noki ja tuhka saattavat aiheuttaa virkistyskaudella vedenlaadun pilaantumista ja siten estää virkistyskäyttöä.

Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida biojätettä ja kuivakäymäläjätettä sekä jätevesijärjestelmistä syntyvää kompostoituvaa jätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, ettei sen käytöstä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. Biohajoavan jätteen hyvin hoidettu kompostointi edistää ravinteiden saamista käyttöön ja vähentää jätteen kuljettamisen tarvetta.

Roskaaminen

Jätelain 72 § mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Lain mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Toissijainen siivoamisvelvollisuus on alueen haltijalla.