Kissankäpälä

Kissankäpälä (koiras)kuvaaja: Jussi Viitala
Kissankäpälä (naaras)kuvaaja: Jussi Viitala

 

Nimikkokasvi: Kissankäpälä

 

Kissankäpälä eli ahokissankäpälä (Antennaria dioeca) on monivuotinen asterikasvi. Kissankäpälä kukkii kesä-heinäkuussa kuivilla, aurinkoisilla kankailla, kedoilla ja kallioilla. Se viihtyy siis kuivilla kasvupaikoilla, missä veden haihtumista on usein säännösteltävä. Kasvi kasvaa 5-30 cm:n korkuiseksi ja varsien päähän puhkeavat kissan tassuja muistuttavat mykerökukinnot. Kukinnot ovat valkoisia (koiras) tai sinipunaisia (naaras), eli se on kaksikotinen kasvi hede- ja emikukkien sijaitessa eri yksilöissä. Lajin ruusukelehdet ja rönsyt kasvavat maan pinnassa ja ovat muodoltaan vastapuikeita, lusikanmallisia. Varsilehdet ovat kapeampia ja teräväkärkisiä. Lehtien alapinnoilla on tiheää valkoista vanukekarvaa, mikä vähentää haihtumista. Kasvilla on myös hedelmä, joka on soikea, harmaanruskea pähkylä, jonka päässä on hapsihaivenia.

 

Kissankäpälä on yleinen koko Suomessa ja sitä tavataan myös kaikkialla Euroopassa Espanjaa ja Portugalia lukuun ottamatta. Suomessa se kasvaa tiheimmin kaakkois-, itä-, ja pohjoisosassa. Laji on arvioitu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi, koska sen määrä on viime vuosina vähentynyt varsinkin etelässä. Syyksi on esitetty ilmaston lämpenemistä ja alailmakehän kohonneita typpi- ja otsonipitoisuuksia. Lisäksi kuivat pientareet ja muut avoimet kasvupaikat ovat vähentyneet samanaikaisesti. Todellista tekijää on siis hankala osoittaa monien muutosten joukosta. 

 

Kissankäpälän lähisukulaiset ovat aitoja Lapin tunturikasveja. Ne ovat hyvin samanlaisia keskenään ja niitä on täten vaikea tunnistaa. Isokissankäpälä on tosin aivan omannäköisensä ja sen tunnistaa helposti.

lähde: luontoportti.com

Päätös nimikkokasvista: Ympäristölautakunta 3.2.2011 §6