Historia



Hämeenkyrön Kirkonkylän koulu vuodesta 1875 nykypäivään

Ajatus ylemmän kansakoulun perustamisesta sai alkunsa kirkkoherran pappilasta ja kirkkoherran perheen tuttavapiiristä. Kirkkoherra Forsman oli ollut tukemassa jo aiemmin Adam Sasslinin ajatusta pientenlasten koulun perustamisesta Jumesniemeen. Tämä koulu oli perustettu 1848. Se jäi kuitenkin ilman opettajaa jo vuonna 1859. Adam Sasslin kuoli 1869, mutta ennen kuolemaansa hänkin oli ehdottanut pientenlasten koulun muuttamista paremmalla paikalla toimivaksi kansakouluksi.

Kirkkoherra Forsmanin pojat Yrjö Koskinen ja Juho Forsman olivat kiinnostuneita kansanopetuksen kehittämisestä. Muita merkittäviä henkilöitä Kirkonkylän koulun perustamisvaiheessa olivat Tuokkolan isäntä Adolf Rosendahl ja hänen poikansa Mauno Rosendahl sekä nimismies Alander.

Kuntakokouksessa elokuussa 1869 kiinnitettiin voimakkaasti huomiota siihen epäkohtaan, joka vallitsi Hämeenkyrön kansanopetusoloissa. Sääliteltiin ja surkuteltiin sitä, ettei kuntalaisten lapsilla ollut mahdollisuutta saada määrätietoista opetusta. Kuntakokouksen puheenjohtajana toimi Juho Forsman ja paljolti hänen puheenvuorojensa jälkeen kokous yksimielisesti päätti perustaa emäkirkon luokse vakinaisen ja yleisen kansakoulun. Rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin kirkkoväärti Vihtori Raipala.

Kouluhankkeesta keskusteltiin ja riideltiinkin 1870-luvun alkupuoli. Aluksi koulu päätettiin rakentaa Tuokkolan rusthollin rajan ja Kurjenmäen välissä olevalle pappilan maa-alueelle vuokratontille. Lopulta paikaksi tuli Pappilanjoen ranta. Senaatti hyväksyi 1873 hämeenkyröläisten koulusuunnitelmat. Urakkasopimus voitiin hyväksyä ja huutokaupassa rakennustyöt annettiin Vihtori Raipalan tehtäväksi, päärakennus 3930 markalla ja ulkohuonerivi 500 markalla. Rakennusten piti olla valmiina ennen heinäkuun ensimmäistä päivää 1875. Rakennuksesta tulisi 5 x 15 sylen suuruinen kivijalalle rakennettava koulutalo, jossa olisi pärekatto. Rakennustarpeet piti talollisten toimittaa manttaaliluvun mukaan. Kalusto päätettiin teettää urakalla. Opettajalle tarvittiin 3-askelmainen katederi ja lukollinen pulpetti. Oppilaille tehtiin 25 kahden oppilaan pulpettia, joissa oli saranakantiset laatikot sekä 50 selkänojallista tuolia. Koulu valmistui määräaikaan mennessä ja opetus pääsi alkamaan syksyllä 1875.

Opettajan palkasta riitti pohtimista monelle kuntakokoukselle. Joulukuussa 1874 johtokunta ehdotti näin: ” Keskusteltiin koulu-opettajan palkasta ja enemmistö piti sen todenmukaisena, että tähän asti määrätyllä palkalla: 600 mk, 10 tynnyriä lehmän ruokaa ja tarpeelliset polttopuut, ei saada kelvollista opettajaa, koska opettajista on suuri ahtaus, ja että sentähden esitys on tehtävä kuntakokoukselle, että 200 markkaa vuosittain suotaisiin palkan lisäykseksi kunnan äänikassasta, joka niin muodoin on soveliain tätä maksua suorittamaan, että koulu on kaikkein lapsia varten.” Tämän ehdotuksen kuntakokous hyväksyi.

Koulussa oli kahtena ensimmäisenä vuonna vain poikaoppilaita, mutta myös tyttöjen opetukseen alettiin kiinnittää huomiota. Kuntakokous päättikin aloittaa myös tyttöjen opetuksen, koska tilatkin tätä varten olivat valmiina. Tulevalle naisopettajalle päätettiin maksaa vuosittain rahassa 300 markkaa sekä tarpeeksi heiniä ja muita rehuja lehmälle koko vuodeksi, lisäksi vapaat huoneet, lämpö ja valo. Syksyllä 1877 otettiin ensimmäiset tytöt koulun kirjoihin.

Ensimmäistä koulurakennusta kohtasi pian onnettomuus. Tulipalo tuhosi sen 28.11.1877 perustuksiaan myöten. Palaneen koulun tilalle rakennettiin kuitenkin uusi ”vanhalle kivijalalle”. Se valmistui syksyllä 1878. Rakennusaikana koulua pidettiin lähellä sijainneessa Käenmäen talossa.

Ensimmäisinä vuosina hankaluutta koulunpidolle aiheutti myös kiista tontin vuokranmaksusta sekä tarpeellisten käsityönopetustilojen puute. Rovasti Forsman kuoli 1875. Hän ehti nähdä ensimmäisen koulurakennuksen valmiina. Hänen seuraajansa, kirkkoherra Hellsten ei suhtautunut yhtä myötämielisesti koulun tontin vuokraukseen. Asiasta riideltiin ja vasta 1891 uusi kirkkoherra Ilvonen antoi omaksi virkakaudekseen koululle tontin ilman vuokraa. Vuonna 1899 saatiin käsityönopetukselle omat tilat, kun ”ostettiin pastori K. Töyryltä hänen yksityinen riihensä ynnä sen yhteydessä oleva rumennus sadasta viidestäkymmenestä markasta koulun käsityöhuonetta ja saunaa varten.”

Alkuvaikeuksien jälkeen koulutyö alkoi sujua tuttuja latujaan lukuvuosi lukuvuodelta. Oppilasmäärä kasvoi. Syksyksi 1920 oli otettava kolmas yläkoulunopettaja. Vuonna 1928 valmistui alakoulurakennus. Kun se oli rakennettu opettajain palkkapellolle, nämä koettivat saada korvauksia kunnalta. Koko Kirkonkylän koulun tontti, Sillankorva, ostettiin seurakunnalta vuonna 1936. Hinta oli 29088 markkaa. 1940-luvun lopulla opetustilat kävivät edelleen ahtaiksi ja 1949 toinen alaluokka sijoitettiin Käkelään, kansanhuollon käytöstä vapautuneeseen tilaan. 1950-luvun puolivälissä oppilasmäärä oli niin suuri, että palkattiin jo viides opettaja. 1956 valmistui lisärakennus, jossa oli käsityöluokka ja voimistelutiloja. Lisätiloista huolimatta Käkelään jouduttiin sijoittamaan toinenkin alaluokka.

Koulun tilantarve ratkesi vasta 1964-66 rakennetun Keskuskoulun myötä. Tällöin kansalaiskoulu ja Kirkonkylän koulu saivat uuden rakennuksen. Muuttaessaan uusiin tiloihin koulu muuttui samalla 6-opettajaiseksi. Oppilasmäärän kasvuun vaikutti myös Vaivian kansakoulun lakkauttaminen ja yhdistäminen Kirkonkylän koulupiiriin. Oppilasmäärä nousi yli 150:n. 1974 siirryttäessä peruskoulujärjestelmään oppilasmäärä kasvoi yli 250:n ja opettajamäärä yhdeksäksi.

Koulua käytiin aluksi omin eväin, mutta vuodesta 1908 alkaen alettiin ylläpitää koulukeittiötä, josta sai ruokaa maksua vastaan. Vähävaraisimpia avustettiin rahaston varoilla. Vuonna 1930 hankittiin ruokalautaset ym. tarpeelliset välineet. Pitkään keittola oli käytössä vain vuoden kylmimpänä aikana ja ”varakkaammat oppilaat kannattavat keittolaa kahdella markalla viikkoa kohti ja köyhimmät saavat ruoka-annokset ilmaiseksi”.

Ensimmäisinä opettajina koulussa toimivat poikakoulussa K.P. Toivonen ja tyttökoulussa Maria Toivonen. Pitkän päivätyön opettajina ovat tehneet Aini ja Antti Lehtiranta, Kyllikki Hankala, Auli ja Juho Lehtimäki, Marjatta Mäkelä, Raija Heinonen, Sirkka Mäkelä, Aini ja Jaakko Huutoniemi, Pirkko ja Tauno Kärkkäinen, Erkki Alanen ja Hilkka Kallioinen.

Tällä hetkellä Kirkonkylän koulussa esi- 6.luokilla yleisopetuksessa ja erityisluokilla on oppilaita n. 310 ja opettajia kaikkiaan 19.