Koulukiusaamisen vastainen toiminta

Yhteydenpito kiusaamistilanteissa

RehtoriTaina Salonen050 367 4026
Vararehtori, POJarkko Nurmi050 390 4242
KoulusihteeritTerhi Kiiskilä, PO050 390 4254
Kirsi Kankaanranta, LU050 390 4251
Opinto-ohjaajatMarika Mäki-Laurila050 390 4244
Hannele Korhonen050 381 5275
Juha Aitalaakso, LU050 390 4252
ErityisopettajaKari Muistola050 443 0081
Saija Rasi050 390 4239
Toni Heikura050 364 5609
Pauliina Hakonen050 390 4241
KoulukuraattoriJohanna Heikkinen050 373 3164
TerveydenhoitajaOuti Koskinen050 390 4233
KoulupsykologiTapani Kivijärvi050 439 4930
KiVa-tiimiKari Muistola050 443 0081
Tukioppilaat, vertaissovitteluTanja Silvius040 1330470

Mitä Koulukiusaaminen on?

Se voi olla:

1) sanallista kiusantekoa, uhkaamista, pilkkaamista,

2) fyysistä loukkaamista, tönimistä, potkimista, lyömistä,

3) välinpitämättömyyttä, toveripiiristä eristämistä tai hyväksymisen puutetta,

4) pakottamista tai painostamista, joskus myös kiristystä sekä

5) suoranaista vahingontekoa.

Koulukiusaaminen on yhteen oppilaaseen kohdistuvaa negatiivista (suoraa tai epäsuoraa) toimintaa.

Sille on ominaista toistuvuus.

Uhrin ja kiusaajan välillä on epätasapaino voimasuhteissa.

Uhri on puolustuskyvytön tai ainakin avuton kiusaajien rinnalla.

Koulukiusaaminen ei ole konflikti tai tappelu, eikä satunnainen toisen mielen pahoittaminen tahallisesti tai tahattomasti.

Toimintamalli

Käytössä on ns. "nollatoleranssi". Kaikki kouluyhteisön aikuiset ovat velvoitettuja puuttumaan havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin. Myös vanhempia rohkaistaan ottamaan yhteyttä kouluun kiusaamistapauksissa.

Kiusaamisen havainnut henkilö puuttuu kiusaamiseen aina välittömästi ja ilmoittaa asiasta luokanvalvojalle.

  • Luokanvalvojat selvittelevät tilanteen vakavuuden:
  • Välittävät tiedon rehtorille, tarvittaessa Kiva-tiimille ja oppilashuoltoryhmälle, jotka päättävät jatkotoimenpiteet.
  • Välittävät tiedon kiusaamisesta molempien osapuolien koteihin.
  • Mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään selvittelyyn mukaan molempien osapuolten vanhemmat.

Oppilaiden kiusaamistapausten selvittämisessä on apuvälineenä koulussamme myös postilaatikko terveydenhoitajan oven vieressä, jonne oppilaat tai kuka tahansa koulun henkilökuntaan kuuluva voi tuoda tiedon koulussa havaitsemastaan tai kokemastaan kiusaamisesta. Oppilashuoltoryhmän puheenjohtaja tarkastaa laatikon joka perjantai ja päättää jatkotoimista tapauskohtaisesti.

Tukioppilaiden alkusyksystä tekemän ilmapiirikyselyn avulla tukioppilastoiminnan ohjaaja osallistuu oppilashuoltoryhmän kokoukseen ja kertoo tiivistelmän tehdyistä luokkahavainnoista. Samoin syksyllä loka/marraskuussa tehdään koko koulussa kiusaamiskysely, jonka tulokset käsitellään OHR-kokouksissa ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Myös kaikki mahdolliset kiusaamisepäilyt tiedotetaan luokanvalvojille seurantaa varten.

Vastuutus

Lapsia ohjataan selvittämään tilanteet ja ottamaan vastuun teostaan Vastuun portaat –toimintamallin avulla.

Motto: Ongelman ratkaisemisesta tulevan kunnian pitää olla suurempi kuin ongelmasta koituva häpeä!

Vastuun portaat pähkinänkuoressa

1. Myöntäminen

  • aikuinen huolehtii käsittelyn rauhallisesta ja luottamuksellisesta ilmapiiristä
  • autetaan lasta kertomaan, mistä tilanne alkoi, ketkä olivat paikalla, mitä sitten tapahtui jne.
  • jos mukana on useita lapsia, kaikkien versiot tapahtumista kuullaan vuorollaan aikuisen johdolla
  • jos väärinteon myöntäminen on hankalaa, kysytään lapselta myöntämisen hyödyistä ja aikuinen kertoo oman mielipiteensä näistä hyödyistä
  • jos myöntämistä tuntuu estävän pelko tai häpeä, autetaan lasta kertomaan, mitä hän ajattelee teon myöntämisestä seuraavan. Oikaistaan väärät käsitykset.

2. Ymmärtäminen

  • lasta autetaan ymmärtämään, mitä haittaa väärästä teosta oli teon kohteelle, hänelle itselleen, vanhemmille, opettajille jne.

3. Anteeksipyyntö

  • lasta autetaan miettimään, kenelle hänen pitäisi esittää anteeksipyyntö sekä missä, milloin ja miten se tulisi esittää.
  • tässä yhteydessä keskustellaan myös siitä, miten osapuolet voivat kohdata toisensa arjentilanteissa ja mitä he voivat kertoa luokkatovereille ja vanhemmille selvittelystä.

4. Hyvittäminen

  • osapuolia autetaan sopimaan siitä, miten väärä teko hyvitetään.
  • Hyvän sovituksen ominaisuuksia; hyödyttää kärsimään joutunutta, on sopivassa suhteessa teon vakavuuteen, ei ole kostava tai nöyryyttävä, on yhdessä mietitty.
  • Tärkeää on kärsimään joutuneen tyytyväisyys ja kärsimyksen aiheuttaneen vaivannäkö.
  • jos sopivaa hyvitystä ei heti löydy, osapuolet voidaan laittaa miettimään esim. yön yli.
  • sekä materiaaliset että henkiset loukkaukset tulee hyvittää.
  • myös aikuiseen kohdistunut väärä teko tulee hyvittää.

5. Lupaaminen

  • lasta ohjataan lupaamaan, että ei tee virhettä toista kertaa.
  • lasta autetaan pohtimaan, miten hän käytännössä aikoo vastaavassa tilanteessa jatkossa toimia.
  • lapsen kanssa tehdään sopimus siitä, mitä seuraa, jos hän rikkoo lupauksensa.
  • lupaus voi olla kirjallinen, suullinen, julkinen, yksityinen, videoitu jne.
  • tilannetta seurataan!

6. Vastuuntunto

  • varmistetaan, että sovitut hyvitykset ja lupaukset on pidetty.
  • hyvin etenemisestä annetaan kannustavaa palautetta.
  • lasta tuetaan opettamaan toisille, mitä hän on tilanteesta oppinut.

Vastuun portaiden avulla autetaan teon tekijää palauttamaan hyvä omatunto, katkaisemaan
pahanteon kierre ja oppimaan elämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Väärästä teosta kärsi-
nyt saa hyvityksen kokemalleen vääryydelle; hän voi antaa anteeksi ja näkee, että tilanne hoi-
dettiin loppuun asti.