Opetussuunnitelma

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016

1.8.2016 otettiin kaikissa Suomen peruskouluissa käyttöön uudet opetussuunnitelmat vuosiluokilla 1. -6. Vuosiluokilla 7. -9. on käytössä niin sanotun yleisen osan luvut 1-12.

Syksystä 2017 alkaen siirrytään yläkoulussa käyttämään vaihettain uutta opetussuunnitelmaa myös tuntijaon ja oppilaan arvioinnin osalta. Näin varmistetaan, että aikanaan vanhan tuntijaon ja opetussuunnitelman mukaan opiskelun aloittaneet oppilaat voivat jatkaa perusopetuksen loppuun saakka ilman, että esimerkiksi joidenkin oppiaineiden opetuksen määrä jäisi liian pieneksi.

Tavoitteena on iloinen oppija ja hänen kasvunsa tukeminen ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen.

Tässä lyhyt koonti opetussuunnitelmauudistuksesta:

OPPIMAAN OPPIMINEN

Oppilas on aktiviinen toimija, joka uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppilas ottaa itse vastuuta omasta opiskelustaan ja asettaa itselleen tavoitteita.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri yhteisöjen kanssa. Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen.

Taitojen merkitys korostuu. Asetuksessa todetaan, että opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Uuden opetussuunnitelman tavoitteena on laaja-alainen osaaminen, jota tarvitaan kun ympäröivä maailma muuttuu. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksia ovat: Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), monilukutaito (L4), tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä.

http://www.polkka.info/toimintakulttuuri.html

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Kouluvuoden aikana toteutetaan ainakin yksi monialainen oppimiskokonaisuus, jossa yhdistetään useita oppiaineita. Oppilaat otetaan myös mukaan näiden kokonaisuuksien suunnitteluun. Hämeenkyrön kunnan perusopetuksessa tavoitteena on ohjata oppilaita oppimaan elämään ja auttaa heitä rakentamaan paikallista identiteettiä.

Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen.

MUUTOKSET OPPIAINEIDEN SISÄLLÖISSÄ JA TAVOITTEISSA

Oppiaineiden tavoitteissa korostetaan entistä enemmän oppilaan oman ymmärryksen, ajattelun ja tiedonhankinnan taitojen kehittymistä.

Kaikkien oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet on toki päivitetty, mutta suuria yksittäisiä muutoksia niissä ei ole tapahtunut. Yleisesti oppiaineiden tavoitteissa korostetaan entistä enemmän oppilaan oman ymmärryksen, ajattelun ja tiedonhankinnan taitojen kehittymistä sen sijaan, että sisältöjen ulkoa opiskelu korostuisi.

Matematiikan opetuksen yhtenä tavoitteena on ohjelmoinnin oppiminen.

Liikunnan opetussuunnitelma ei korosta eri lajien opettelua uintia lukuun ottamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eri lajeja ei harjoiteltaisi tai niihin ei tutustuttaisi liikuntatunneilla. Lajien harjoittelun avulla edistetään oppilaiden mahdollisuuksia saavuttaa opetussuunnitelman keskeiset tavoitteet mahdollisimman hyvin. Nämä tavoitteet ovat fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen. Myös liikunnan arviointi kohdistuu näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perustana.

Uusi opetussuunnitelma edellyttää, että kaikki 5.- ja 8. -luokkalaiset osallistuvat niin sanottuihin Move-mittauksiin. Move-mittauksilla selvitetään oppilaisen fyysistä toimintakykyä. Move-mittaukset tehdään liikuntatunneilla ja niiden tulokset luovutetaan huoltajien luvalla kouluterveydenhoitajalle. Kouluterveydenhoitaja käsittelee tulokset oppilaan ja huoltajan kanssa terveystarkastuksen yhteydessä. Tavoitteena on tukea oppilasta fyysisen toimintakyvyn kehittämisessä.

Käsityön opetussuunnitelma ei enää erottele teknistä käsityötä ja tekstiilikäsityötä. Käsityön tavoitteet painottavat kokonaisien käsityöprosessin hallintaa sen sijaan, että tarkasteltaisiin pelkästään tehdyn tuotteen lopputulosta. Erilaisiin materiaaleihin, tekniikkoihin ja työvälineisiin perehdytään tulevaisuudessakin, mutta niiden tuntemus ja taito käyttää niitä ovat ensisijaisesti keino toteuttaa omaan ideaan ja suunnitelmaan perustuva tuote.

TUNTIJAKO

Hämeenkyrön Sivistyslautakunta on päättänyt 16.3.2016 Hämeenkyrön perusopetukseen seuraavan tuntijaon:

KIELIOHJELMA

A1-kieli: englannin kieli on kaikille yhteinen kieli, joka alkaa perusopetuksen 3. vuosiluokalla.

B1-kieli: ruotsin kieli on kaikille yhteinen kieli, joka alkaa perusopetuksen 6. vuosiluokalla.

7. luokalla ruotsin kieltä opiskellaan 1 tunti viikossa, 8. ja 9. luokalla jälleen 2 tuntia viikossa.

Valinnainen B2-kieli: on oppilaalle valinnainen kieli, joka alkaa perusopetuksen 8. vuosiluokalla.

Ne oppilaat, jotka lukuvuonna 2015-2016 ovat opiskelleet valinnaista A2-kieltä (saksa tai ranska), saavat opiskella sitä peruskoulun loppuun saakka, mikäli ryhmäkokoihin ei tulla tekemään muutoksia, jotka vaikuttavat oleellisesti opetuksen järjestämiseen.

OPPILAAN ARVIOINTI

Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen sekä opettajille.

Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajan keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat

  • rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri

  • oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa

  • oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan

  • arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys

  • arvioinnin monipuolisuus

  • arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa

Suurin osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia.

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa sekä oppilaalle itselleen että huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn arvioinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa tunnistamaan oppilaiden mahdollisia erityisen tuen tarpeita. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikana että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.

ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET

Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin

Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.

Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointi-kriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavan tason.

Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt

Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen.

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehditaan siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttö-tilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtävän annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaisen mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen (suomen tai ruotsin kielen) taito tulee ottaa huomioon arviointi ja näyttö-tilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaisen opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.

Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään.

Ylemmillä luokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempaa. Se ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeää kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä.

ARVIOINNIN KOHTEET

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

OPPIMINEN ARVIOINNIN KOHTEENA

Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan, jotta opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset edistyä opinnoissaan.

Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä.

TYÖSKENTELY ARVIOINNIN KOHTEENA

Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.

KÄYTTÄYTYMINEN ARVIOINNIN KOHTEENA

Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä.

Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arvioita ei merkitä.

OPINTOJEN AIKAINEN ARVIOINTI

Keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista.

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

ARVIOINTI LUKUVUODEN AIKANA

Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antamien toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

ARVIOINTI LUKUVUODEN PÄÄTTYESSÄ

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Hämeenkyrön peruskouluissa vuosiluokilla 1-5 arviointi on sanallista arviointia. Vuosiluokkien 6-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Numeroarviointia voidaan aina täydentää sanallisella arvioinnilla.

Kuvat