Lastenvalvoja

Vs. lastenvalvoja Veera Kesti puh. 050 401 0210, puhelintunti kello 11.00–12.00 välisenä aikana.

Lastenvalvoja hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisiä sekä lasten huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyviä sopimuksia.

 

Isyyden selvittäminen on tarpeen silloin, kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä. Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja saa maistraatista tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ja tämän tiedon saavuttua äidille lähetetään kutsu isyyden selvittämiseen. Isyysasian hoitamista varten vanhemmat varaavat ajan lastenvalvojalta ja tulevat mieluiten yhdessä hoitamaan asian. Molempien vanhempien käynti lastenvalvojan luona on välttämätön.

Lastenvalvoja ottaa vastaan isyyden tunnustamisen sekä laatii isyyden selvittämiseen liittyvät asiakirjat, joiden pohjalta isyys vahvistetaan maistraatissa.

Ennen isyyden tunnustamista isyydestä on mahdollisuus varmistua oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella. Tutkimus on tehtävä, jos mies epäilee isyyttään ja aina silloin, kun mahdollisia isiä on useampi kuin yksi. Tutkimus vaatii verinäytteen lapsesta, miehestä/miehistä ja äidistä. Tutkimus on isyyden selvittämisen yhteydessä ilmainen ja lähetteen tutkimukseen saa isyysasiaa hoitavalta lastenvalvojalta. Isyyden tunnustamisen ja vahvistamisen jälkeen tutkimusta ei enää lastenvalvojan toimesta voi tehdä.

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapselle syntyy oikeus isän sukunimeen, oikeus saada elatusta isältään sekä oikeus periä isänsä ja isänpuoleiset sukulaiset sekä oikeus isän kuoleman jälkeen eläke- ja vakuutusetuuksiin.

Isyyden tunnustamisen jälkeen vanhemmat voivat sopia yhteishuoltajuudesta tai siitä, että huolto jää yksin jommallekummalle vanhemmista. Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen huoltajuudesta, lapsen huoltajuus jää lain mukaan äidille siihen saakka, kunnes käräjäoikeus mahdollisesti ratkaisee asian. Mikäli lapsen vanhemmat asuvat erillään, vanhemmat voivat sopia myös lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

 

Mikäli mies ei vapaaehtoisesti tunnusta lasta, niin isyysasiassa voidaan äidin niin halutessa nostaa kanne ja ajaa isyyden vahvistamista käräjäoikeudessa..

 

Jos äiti ei halua isyyttä selvitettäväksi, hän voi kieltäytyä siitä allekirjoittamalla lastenvalvojan luona isyyden selvittämisen vastustamista koskevan asiakirjan. Lastenvalvoja selvittää tällöin äidille, mitä merkitsee se, että isyys jää vahvistamatta. Tällaisessa tapauksessa lastenvalvojan tulee kuitenkin jatkaa isyyden selvittämistä, jos mies tunnustaa isyytensä.

 

 

Mikäli lapsen isyys on vahvistamatta joko äidin vastustuksen vuoksi tai muusta syystä, niin asianosaiset äiti, mahdollinen isä tai lapsi itse täytettyään 15 vuotta, voivat laittaa asian vireille milloin tahansa.

 

Ennen nykyistä isyyslakia (5.9.1975/700) syntyneiden kohdalla isyys voidaan pääsääntöisesti hoitaa vain, mikäli mies on valmis vapaaehtoisesti tunnustamaan isyytensä.

 

 

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361).

 

Vanhempien erotessa parisuhde päättyy, mutta vanhemmuus jatkuu ja edellyttää vanhemmilta yhteistyötä myös tulevaisuudessa.

Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta voidaan tehdä sopimukset lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisältöä vaan asiat sovitaan vanhempien kesken. Tästä syystä mahdollisuuksien mukaan pyritään siihen, että neuvottelut käydään molempien vanhempien läsnä ollessa. Lastenvalvoja laatii sopimuksista asianmukaiset asiakirjat, jotka vanhemmat allekirjoittavat. Tämän jälkeen lastenvalvoja vahvistaa sopimukset, mikäli ne ovat lapsen edun mukaisia.

Mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen sopimusten sisällöstä, niin erimielisyyttä koskevaan asiaan voidaan hakea päätös käräjäoikeudesta.

Huoltomuotoja ovat yksinhuolto ja yhteishuolto. Erossa lapset jäävät yleensä vanhempiensa yhteishuoltoon, mutta huolto voidaan uskoa myös yksin toiselle vanhemmalle.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.

Huoltaja päättää mm. lapsen nimestä, asuinpaikasta, kasvatuksesta, kielestä, uskonnosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta sekä lapsen omaisuuden käytöstä. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Yhteishuollossa huoltajat tekevät yhdessä em. lasta koskevat päätökset.

Tuomioistuin voi päättää hakemuksen perusteella huoltajien välisestä tehtäväjaosta sekä huollon uskomisesta vanhempien ohella tai sijasta muulle suostumuksensa antaneelle henkilölle.

Eron jälkeen vanhempien on päätettävä asuuko lapsi äitinsä vai isänsä luona. Harkittaessa asumisen vaihtoehtoja, on mietittävä miten lapsen arkeen kuuluvat asiat käytännössä toteutuvat. Mahdollista on myös se, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona. Lapsi voi kuitenkin olla kirjoilla vain yhdessä paikassa. Vuoroasumista harkittaessa on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, vanhempien asuntojen sijainti suhteessa toisiinsa sekä kouluun tai päivähoitopaikkaan. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä ja tämänkin ratkaisun perustana tulee olla lapsen etu ja tarpeet.

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.

Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla.

Tapaamisoikeudesta vanhemmat voivat sopia suullisesti tai siitä voidaan laatia lastenvalvojan luona kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Sopimuksessa voidaan määritellä tapaamisoikeuden yksityiskohdat; milloin lapsi tapaa vanhempaansa (viikonloput, arkitapaamiset, juhlapyhät, loma-ajat, muu yhteydenpito).  Tapaamissopimus voi olla määräaikainen.

 

Laki lapsen elatuksesta (5.9.1975/704).

Vanhemmat vastaavat yhdessä alle 18-vuotiaan lapsensa elatuksesta kykyjensä mukaan. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, niin lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on oikeus saada elatusapua lapselle.

Elatusapu maksetaan pääsääntöisesti kuukausittain etukäteen. Se on mahdollista maksaa myös kertasuorituksena.

Elatusavun suuruus riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksukyvystä. Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatuksen suuruuden arvioimiseksi. Ohje on luonteeltaan suositus ja laadittu silmällä pitäen tavanomaisia elatustilanteita.

Elatusapua määriteltäessä kartoitetaan yleensä kummankin vanhemman taloudellinen tilanne. Lastenvalvojan luona käytävään lapsen elatusta koskevaan neuvotteluun tulee varata mukaan ainakin palkkatodistus tai muu selvitys tuloista, todistus viimeksi toimitetusta verotuksesta ja tositteet asumiskuluista sekä selvitykset muista keskeisistä taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavista menoista (esim. työmatkakustannukset, terveydenhoitomenot) ja tiedot varallisuudesta. Elatussopimus pyritään laatimaan lapsen 18-ikävuoteen saakka, mutta joissain tilanteissa sopimuksen laatiminen määräaikaisena on perusteltua.

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Jos sopimus koulutusavustuksesta tehdään ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, niin lähivanhempi edustaa häntä sopimusta tehtäessä. Täysi-ikäinen lapsi toimii asiassa itsenäisesti. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen tilille. 

Elatusapumaksujen indeksikorotukset 

Eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (583/2008) mukaan elatusapujen ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Vuotuinen muutos lasketaan kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukujen mukaan.

Korotus koskee kaikkia voimassaolevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivästä riippumatta.