Lastenvalvoja

Lastenvalvoja hoitaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisiä sekä lasten huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyviä sopimuksia.

ISYYSASIAT

Lapsen isyyden tunnustaminen tehdään joko neuvolassa tai lastenvalvojan luona, uusi isyyslaki voimaan 1.1.2016 alkaen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Vuoden 2016 alusta alkaen isyyden tunnustaminen tehdään ennen lapsen syntymää ensisijaisesti äitiysneuvolassa, jos isyys on selvä. Tällöin ei edellytetä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen kuten aiemmin. Isyys tunnustetaan henkilökohtaisesti terveydenhoitajalle siinä neuvolassa, jossa äiti on asioinut. Tulevan lapsen äidin ja isän tulee olla samanaikaisesti tunnustamistilaisuudessa läsnä. Neuvolassa vanhemmat voivat tehdä myös yhteishuoltosopimuksen.

Neuvolasta isyysasian käsittely siirtyy lastenvalvojalle ja edelleen maistraattiin vahvistusta varten. Myös lastenvalvojan luona voi tunnustaa isyyden ennen lapsen syntymää. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä vastaavalle lastenvalvojalle. (Hämeenkyrössä tällainen kirjallinen ilmoitus tulee toimittaa lastenvalvoja Päivi Niemelle). Isyyttä ei voida vahvistaa ennen edellä mainitun määräajan päättymistä.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isyyden selvittämistä luovuttiin 1.1.2016 alkaen uuden Isyyslain myötä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus sekä pyytää että kieltää isyyden selvittäminen.

Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona. Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää kutsun äidille isyyden selvittämiseen, mikäli isyyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää. Biologista isyyttä on tarpeen selvittää oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella (DNA-tutkimus), jos on syytä epäillä tai on tiedossa, että isäehdokkaita on useampi kuin yksi. Tutkimuksesta sovitaan lastenvalvojan kanssa ja tutkimusta varten tarvittava näyte otetaan lastenvalvojan luona suun limakalvolta. Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa.

Lapsen isyys todetaan avioliiton perusteella lapsen syntyessä avioliiton aikana. Lastenvalvoja selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos aviopari sitä pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Isyyden vahvistamista koskevan päätöksen tekee maistraatti. Vahvistamisessa lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsi saa perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen, ja näillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen. Lapsella on oikeus isänsä sukunimeen. Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18 ikävuoteen asti ja myös tämän jälkeen koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena. Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä ja vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa etuutta. Lapsella on oikeus tavata isäänsä, silloin kun lapsi ja isä asuvat erillään.

Lapsen äiti voi hakea lapsen elatukseen Kelalta elatustukea, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

LAPSEN HUOLTOA, ASUMISTA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAT SOPIMUKSET

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361).

Vanhempien erotessa parisuhde päättyy, mutta vanhemmuus jatkuu ja edellyttää vanhemmilta yhteistyötä myös tulevaisuudessa.

Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta voidaan tehdä sopimukset lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisältöä vaan asiat sovitaan vanhempien kesken. Tästä syystä mahdollisuuksien mukaan pyritään siihen, että neuvottelut käydään molempien vanhempien läsnä ollessa. Lastenvalvoja laatii sopimuksista asianmukaiset asiakirjat, jotka vanhemmat allekirjoittavat. Tämän jälkeen lastenvalvoja vahvistaa sopimukset, mikäli ne ovat lapsen edun mukaisia.

Mikäli vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen sopimusten sisällöstä, niin erimielisyyttä koskevaan asiaan voidaan hakea päätös käräjäoikeudesta.

Lapsen huolto

Huoltomuotoja ovat yksinhuolto ja yhteishuolto. Erossa lapset jäävät yleensä vanhempiensa yhteishuoltoon, mutta huolto voidaan uskoa myös yksin toiselle vanhemmalle.

Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.

Huoltaja päättää mm. lapsen nimestä, asuinpaikasta, kasvatuksesta, kielestä, uskonnosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta sekä lapsen omaisuuden käytöstä. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Yhteishuollossa huoltajat tekevät yhdessä em. lasta koskevat päätökset.

Tuomioistuin voi päättää hakemuksen perusteella huoltajien välisestä tehtäväjaosta sekä huollon uskomisesta vanhempien ohella tai sijasta muulle suostumuksensa antaneelle henkilölle.

Asuminen

Eron jälkeen vanhempien on päätettävä asuuko lapsi äitinsä vai isänsä luona. Harkittaessa asumisen vaihtoehtoja, on mietittävä miten lapsen arkeen kuuluvat asiat käytännössä toteutuvat. Mahdollista on myös se, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona. Lapsi voi kuitenkin olla kirjoilla vain yhdessä paikassa. Vuoroasumista harkittaessa on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, vanhempien asuntojen sijainti suhteessa toisiinsa sekä kouluun tai päivähoitopaikkaan. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä ja tämänkin ratkaisun perustana tulee olla lapsen etu ja tarpeet.

Tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.

Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla.

Tapaamisoikeudesta vanhemmat voivat sopia suullisesti tai siitä voidaan laatia lastenvalvojan luona kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Sopimuksessa voidaan määritellä tapaamisoikeuden yksityiskohdat; milloin lapsi tapaa vanhempaansa (viikonloput, arkitapaamiset, juhlapyhät, loma-ajat, muu yhteydenpito). Tapaamissopimus voi olla määräaikainen.

LAPSEN ELATUSTA KOSKEVAT SOPIMUKSET

Lapsen elatus

Laki lapsen elatuksesta (5.9.1975/704).

Vanhemmat vastaavat yhdessä alle 18-vuotiaan lapsensa elatuksesta kykyjensä mukaan. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, niin lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on oikeus saada elatusapua lapselle.

Elatusapu maksetaan pääsääntöisesti kuukausittain etukäteen. Se on mahdollista maksaa myös kertasuorituksena.

Elatusavun suuruus riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksukyvystä. Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatuksen suuruuden arvioimiseksi. Ohje on luonteeltaan suositus ja laadittu silmällä pitäen tavanomaisia elatustilanteita.

Elatusapua määriteltäessä kartoitetaan yleensä kummankin vanhemman taloudellinen tilanne. Lastenvalvojan luona käytävään lapsen elatusta koskevaan neuvotteluun tulee varata mukaan ainakin palkkatodistus tai muu selvitys tuloista, todistus viimeksi toimitetusta verotuksesta ja tositteet asumiskuluista sekä selvitykset muista keskeisistä taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavista menoista (esim. työmatkakustannukset, terveydenhoitomenot) ja tiedot varallisuudesta. Elatussopimus pyritään laatimaan lapsen 18-ikävuoteen saakka, mutta joissain tilanteissa sopimuksen laatiminen määräaikaisena on perusteltua.

Elatusapu 18 vuotta täyttäneelle eli ns. koulutusavustus

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Jos sopimus koulutusavustuksesta tehdään ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, niin lähivanhempi edustaa häntä sopimusta tehtäessä. Täysi-ikäinen lapsi toimii asiassa itsenäisesti. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen tilille.

Elatusapumaksujen indeksikorotukset

Eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (583/2008) mukaan elatusapujen ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Vuotuinen muutos lasketaan kuluvan vuoden lokakuun ja edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin pistelukujen mukaan.

Korotus koskee kaikkia voimassaolevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatusapusopimuksia niiden vahvistamispäivästä riippumatta.

Hämeenkyrön perusturvakeskuksesta elatusavun indeksikorotuksen määrää voi tiedustella toimistosihteeri Virpi Pelttarilta.