Arjen pedagogiikka

Lapsen päivä on kokonaisuus, johon liittyvät arjen tilanteet suunnitellaan tukemaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toiminnan suunnittelussa lähdetään liikkeelle lapsen vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista. Etukäteen suunnitellut arjen tilanteet vahvistavat lapsen laaja-alaista osaamista. Perustelut sille, miksi teemme, niin kuin teemme ja mihin toiminnallamme tähtäämme syntyvät kasvattajayhteisön jatkuvan pedagogisen keskustelun kautta. Arjessa päivittäin toistuvat tilanteet tarjoavat myös mahdollisuuden lapsen kohtaamiseen, vuorovaikutuksen rakentamiseen ja osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen.

Liikkuminen ja ulkoilu

Hämeenkyrön varhaiskasvatuksessa noudatetaan varhaiskasvatuksen liikuntasuosituksia. Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten kasvulle ja kehitykselle. Viimeisimpien liikuntasuositusten mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Pienen lapsen liikuntakasvatus tapahtuu suurimmaksi osaksi muissa arjen hetkissä kuin ohjatuissa liikuntahetkissä liikuntasalissa. Siksi varhaiskasvatuksen arjessa kaikkien tilojen ja päivittäistilanteiden hyödyntäminen liikunnan lisäämiseksi on tärkeää. Kasvattajan tulee tukea ja tarjota mahdollisuuksia monipuolisiin liikkumismahdollisuuksiin ja rohkaista lapsia kokeilemaan ja oppimaan.

Ulkoilu on olennainen osa varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. On tärkeää muistaa, että ulkoilu ei ole vain ajantäytettä ohjattujen tuokioiden välissä. Ulkoillessa lapset saavat luontaisesti liikkua ja purkaa energiaansa. Ulkona on tilaa vauhdille ja äänelle. Aikuisen tehtävä ulkoilussa on havainnoida lasten sosiaalisia suhteita ja varmistaa, että oppimisen alueiden keskeiset pedagogiset tavoitteet toteutuvat osaltaan myös päivittäisten ulkoilujen yhteydessä. Tavoitteena on, että joka ryhmässä osa toiminnoista tapahtuu ulkona. Ulkoilulla on tutkitusti myös terveyttä edistävä vaikutus. Ulos lähdetään säällä kuin säällä ja ulkoillessa hyödynnetään hoitopaikan pihan ohella paljon myös lähiluontoa ja -ympäristöä.

Ruokailu

Varhaiskasvatuksessa ravintokasvatus on yksi osa kokonaisvaltaista hyvinvointikasvatusta. Ravintokasvatus on osa jokaisen varhaiskasvatusyksikön toimintaa. Ravintokasvatuksen toimintamuotoja ovat esimerkiksi eri makujen maistaminen, pöytätapojen opettelu, kattaminen, leivonta, retket, mahdollinen kaupassakäynti ja erilaiset keskustelut ravintoon liittyen. Ruokapöytäkeskustelua harjoittelemme varmistaen ruokarauhan säilymisen kaikilla.

Ravintokasvatuksen avulla pyritään kehittämään lapsen omia edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun ja monipuoliseen, riittävään ravitsemukseen. Varhaiskasvatus tukee lasten ruokamieltymysten kehittymistä terveelliseen suuntaan. Lasta kannustetaan ja rohkaistaan maistamaan kaikkia tarjolla olevia erilaisia makuja, mutta lapsi saa valita itse mitä maistaa.

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016

Päivälepo

Päivälevolla on perusteltu paikkansa osana varhaiskasvatuksen arkea. Aikainen aamuherätys ja hoitopäivän aktiivisessa arjessa toimiminen kuormittavat lasta. Vaikka lapsi ei kotona enää nukkuisikaan päiväunia, hoidossa lepohetki on tarpeen päivittäin. Näin vireystaso pysyy hoitopäivän ajan kyllin korkealla. Päivälevolle mennessä lapsilla on oikeus päättää, haluaako hän vähentää vaatetusta. Päivälevolla kuunnellaan mahdollisesti satu ja unimusiikkia. Levättyään tarpeeksi hereillä olijat saavat nousta hiljaisiin tehtäviin ja nukahtaneille annetaan vielä uniaikaa.

Perushoitotilanteet

Siisteys- ja hygieniakasvatus on osa päivittäistoimintaamme ja seuraamme lapsen herkkyyskausia esim. kuivaksi oppimisen suhteen. Ohjaamme lasta kehitystaso huomioiden myös omatoimisuuteen ja omista tavaroista huolehtimiseen.

skannattu kuva käsienpesuprosessista tähän

Pukemis- ja riisumistilanteet