Leirikouluohjeet

Leirikoulun/opintoretken suunnittelu ja toteutus

Leirikoulujen ja opintoretkien ajankohdat ja kohteet ilmoitetaan lukuvuoden alussa ja ne kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

Matkan päävalvojana toimii luokanvalvoja tai toinen opettaja ja lisävalvojat valitaan huoltajista.

Leirikoulua/opintoretkeä varten laaditaan toimintasuunnitelma, joka sisältää mm.

  1. Kohde, ajankohta, matkareitti ja järjestelyt, majoitus, ruokailu
  2. Osallistujat (matkanjohtaja, oppilaiden nimilista, muut valvojat)
  3. Kustannukset ja rahoitus
  4. Järjestyssäännöt, turvallisuusjärjestelyt, ensiapu, vakuutukset
  5. Ohjelma yhteystietoineen
  6. Päivittäinen aikataulu erillisenä asiakirjana (käytetään mallipohjaa tai huolehditaan, että mallissa mainitut tiedot löytyvät asiakirjasta). Aikataulu on pysyvästi säilytettävä asiakirja ja säilytetään koulun arkistossa. Suunnitelman säilytysaika on 5 v.

Toimintasuunnitelma tallennetaan Virtaan (F. E. Sillanpään lukio ja Yhteiskoulu, opettajat) Leirikoulut ja opintoretket -kansioon kyseiselle lukuvuodelle.

Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös leirikouluissa ym. kouluun liittyvissä tilaisuuksissa.

Kotimaan leirikouluun on lähdettävä vähintään 1 opettaja ja kaksi huoltajaa valvojiksi. Kunta maksaa yhden opettajan matkakulut. Hakemus Populukseen etukäteen.

85% ryhmän oppilaista on oltava lähdössä leirikouluun, jotta se toteutuu. Leirikoulut järjestettävä pääsääntöisesti syksyllä tai talvella, huhti – toukokuulla ei järjestetä leirikouluja, tämä on jo sovittu aikaisemmin opettajien kokouksessa.

Muuta huomioitavaa

Leirikoulua suunniteltaessa luokassa tehdään sopimus varainkeruusta.

Varainkeruussa otetaan huomioon, että

  • leirikoulun suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää yhteistoimintaa ja luottamusta
  • varojen keruu on oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista
  • jokaisella oppilaalla on oltava mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvaan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan riippumatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen
  • jos luokalle tulee kesken leirikouluprojektin uusi oppilas, hänellä on oikeus osallistua leirikouluun ja päästä kohtuullisuuden nimissä osalliseksi yhteisesti kerättyihin varoihin
  • kirjanpidosta ja rahojen tallettamisesta vastaa tehtävään valittu huoltaja(t)
  • koulu tai opettajat eivät vastaa huoltajien ja oppilaiden hankkimasta rahoituksesta
  • opettajaa informoidaan rahoitustilanteesta
  • kerätyt varat tulevat luokan yhteiseen pottiin yhteisesti käytettäviksi

Ennen leirikouluun lähtöä sovitaan kirjallisesti mm.

  • käyttäytymissäännöt (sekä oppilaiden että huoltajien tiedettävä), huomioiden koulun järjestyssäännöt sekä leirikoulukohteen omat säännöt
  • leirikoulussa opettajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin koulussakin ryhtyä toimenpiteisiin turvallisen opiskeluympäristön takaamiseksi ja oppilaiden ojentamiseksi
  • toimintamalli, jos oppilas joutuu jättämään leirikoulun kesken
  • toimintamalli, jos leirikoulu ei jostain syystä toteudukaan tai joku oppilaista ei pääsekään lähtemään leirikouluun
  • kirjataan ylös mahdolliset lääkitykset, allergiat jne.

Keittiölle ilmoitettava:

  • leirikoulun ajankohta
  • lähtevien oppilaiden määrä
  • eväiden tarve (tilataan ruokapalveluiden lomakkeella)

Kansliaan ilmoitettava:

  • ryhmä, ajankohta, matkalle lähtevät opettajat
  • koululle jäävien oppilaiden nimet, LV hoitaa näiden oppilaiden sijoittamisen muiden opetusryhmien tunneille ja tieto tunneista kansliaan

https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/kouluretket_ja_leirikoulut

Perusopetuksen maksuttomuuden lainsäädännöllinen perusta

Suomen perustuslain (731/1999) 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa on kyse subjektiivisesta oikeudesta, ei periaatteesta. Maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia. Perustuslaki sisältää myös säännökset yhdenvertaisuudesta ja kieltää ihmisten asettamisen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta (6 §). Taloudellisesta asemasta riippumatta kaikilla lapsilla on oikeus perusopetuslaissa tarkoitettuun opetukseen.

Tarkempia säännöksiä perusopetuksen maksuttomuudesta sisältyy perusopetuslakiin (628/1998). Lain 31 §:n mukaan opetus, sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaille maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta lisäksi opetukseen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut ja apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle on myös annettava jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria. Lisäksi oppilaalla on oikeus maksuttomaan tapaturmien hoitoon (34 §) sekä tietyin edellytyksin myös maksuttomaan kuljetukseen (32 §, 33 §) ja majoitukseen (33 §).

Mikä on opetusta?

Perusopetusta koskevat säädökset edellyttävät, että opetuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy perusopetusta varten opetussuunnitelman. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on myös laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuotuinen suunnitelma, jossa määrätään muun muassa opetustunneista, työajoista, opetuksen yhteydessä annettavasta muusta toiminnasta ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta. Opetuksen käsite kattaa näin myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuotuiseen suunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muun vastaavan koulun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan. Ne ovat yhdenvertaista koulun toimintaa muun opetuksen kanssa, joten niiden tulee olla oppilaalle maksuttomia, kuten lainsäädäntö edellyttää.

Retkien, leirikoulujen ja vierailujen rahoittaminen

Opetuksen järjestäjä – useimmiten kunta - saa valtionosuutta opetustoimen käyttökustannuksiin. Koulujen opetussuunnitelman ja vuotuisen suunnitelman mukaisen retki- ja vierailutoiminnan järjestämisestä aiheutuneet kuljetus- ja pääsymaksukulut ovat osa kunnan opetustoimen kustannuksia. Ylläpitäjän päätösvallassa on siis osoittaa kouluille taloudellisten edellytystensä puitteissa resurssit retkiä, leirikouluja ja vierailuja varten.

Keväällä 2015 annetussa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanteluratkaisussa (Dnro 3535/4/14) todetaan, että oppilaan opetusryhmää voidaan muuttaa myös kesken leirikoulun, mutta siitä aiheutuvia kustannuksia ei voida maksuttoman perusopetuksen piirissä periä oppilaan huoltajilta. Samoin kesken leirikoulun oppilaan palauttamisesta perittävää maksua voidaan pitää myös ylimääräisenä kurinpidollisena seuraamuksena, mistä syystä maksua ei voida määrätä. Maksusta ei voida myöskään sopia oppilaan tai tämän huoltajan kanssa.

Kouluissa järjestettävä rahankeräys

Koulun opintokäyntejä ja -retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varojen keruun tulee olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen.

Rahankeräyslain (255/2006) mukaan rahankeräyslupaa ei tarvita päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän suorittamaan rahankeräykseen, jos rahankeräyksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen henkilö. Rahaa saadaan kerätä päiväkodin ryhmän, koululuokan, opinto- tai harrasteryhmän, päiväkodin, koulun tai muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa, jos kerätyt varat käytetään opiskelun tai harrastustoiminnan edistämiseen (5 §:n 2 momentti). Myöskään varojen hankkiminen päiväkodin ryhmän, koululuokan tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän opiskelun tai harrastustoiminnan edistämiseksi ei edellytä keräämiseltä rahankeräyslaissa edellytettyä yleishyödyllisyyttä (6 §:n 2 momentin 2-kohta). Lisää tietoa rahankeräyksiin liittyvistä säännöksistä on saatavilla esimerkiksi poliisihallinnon kotisivuilta.

Milloin rahankeräyslupaa ei tarvita?

Päiväkodin ryhmät ja koululuokat

Päiväkodin ryhmä ja koululuokka saa järjestää rahankeräyksen ilman rahankeräyslupaa. Mukana tulee olla vähintään yksi täysivaltainen henkilö, joka on vastuussa rahankeräyksestä. Rahaa voidaan kerätä vain päiväkodin ryhmän, koululuokan, päiväkodin tai koulun taikka jonkun muun tahon järjestämässä tilaisuudessa. Keräystä ei siis voi toimeenpanna esimerkiksi internetissä omilla kotisivuilla taikka sosiaalisessa mediassa. Kertyneet varat tulee käyttää opiskelun edistämiseen. Esimerkiksi leirikoulun tai luokkaretken rahoittaminen tällä tavalla on mahdollista.

Huoltajien suorittama varojenkeruu voi tapahtua itsenäisesti siten, että koulu ei ole keruussa mukana lainkaan. Tällöin huoltajat suunnittelevat ja toteuttavat varojen keruun itse ja päättävät, miten varat annetaan oppilaiden toimintaa varten. Varojen käytön periaatteet on kuitenkin hyvä selkeyttää heti alussa koulun kanssa neuvotellen, sillä valmistautuminen esimerkiksi leirikouluhankkeisiin saattaa kestää useamman vuoden. Huoltajien varojenkeruu voi tapahtua myös yhteistyössä koulun kanssa, jolloin huoltajat ja koulu yhdessä päättävät varojen keruun ja käytön periaatteista. Molemmissa tapauksissa koulu kuitenkin viime kädessä vastaa siitä, että kaikilla oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan.

https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/koululainsaadannon_soveltaminen/leirikoulusta_perittavat_maksut

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/kannanotot/47706/luokkatoimikuntien_varainhankinnan_vero/

Verotuskäytäntö

Edellä kuvattua oppilaiden pienimuotoista varainhankintaa ei harjoiteta yleishyödyllisen yhteisön tai muun oikeushenkilön nimissä. Varainhankinnan on kuitenkin verotuskäytännössä vakiintuneesti katsottu jäävän tiettyjen edellytysten täyttyessä verotuksen ulkopuolelle. Varainhankinnasta saatua tuloa ei siten ole näiden edellytysten täyttyessä verotettu oppilaiden tai heidän vanhempiensa tulona.

Luokkatoimikuntien pienimuotoisen varainhankinnan on vakiintuneessa verotuskäytännössä katsottu jäävän verotuksen ulkopuolelle silloin, kun:

  1. varoja kerätään koulun tai sen oppilasryhmän yhdessä toteutettavaan leirikoulua, luokkaretkeä tai muuta vastaavaa koulun opetukseen liittyvää toimintaa varten;
  2. Varainhankinnan tuottoja ei kohdisteta varainhankintaan osallistumisen suhteessa, vaan kerätyt varat käytetään kokonaisuudessaan tasaisesti koko oppilasryhmän hyväksi; ja
  3. Keräystoiminta on laajuudeltaan pienimuotoista.

Luokkatoimikuntien pienimuotoisen varainhankinnan liikevaihto on vakiintuneesti jäänyt alle arvonlisäverollisen liikevaihdon rajan. Varainhankinnasta ei ole tarvinnut suorittaa arvonlisäveroa jo yksinomaan tällä perusteella.